Anssi Vesanen 40 vuotta – Tarina kuinka Anssi tuli ja oloutui LeKiin ja Lempoon

21.2.2020

Lempääläinen lentopallolegenda Anssi Vesanen täytti helmikuussa 40 vuotta. Lempo-Volley onnittelee ikonia. Anssi on koko Suomen tuntema lentopallopersoona, joka on voittanut 13 SM-mitalia, pelannut 606 liigapeliä, 57 maaottelua ja Mestarien liigaa.

Anssi on Lempäälän Jyryn kasvatti, joka pelasi pitkän uran liigassa. Hän palasi ammattilaiskentiltä Lempäälään Kisan paitaan 2-sarjaan kaudeksi 2013–14. Tässä on tarina Anssi Vesasen uran (todennäköisesti) viimeisestä jaksosta Lempäälän Kisan ja Lempo-Volleyn manageri Juha Raunion sanoin, jaksosta joka alkoi 2013 ja jatkuu yhä edelleen Lempäälän ykkösseuran tähtipelaajan.

**********************

Allekirjoittaneen ja Anssi tuttavuus alkoi jo koulussa, yläkoulussa itse asiassa. Kuitenkin niin, että itse toimin ”kansankynttilänä” (Meillä on noin 17,5 vuoden ikäero) ja Anssi oli oppilaana, jos toki ei ollut kaitsettavanani. Pitkä laiha poika tiedettiin itsensä Vesasen Jussin pojaksi, ja kyllä yläkoulussa jo päätään pidempänä nuori isäntä erottautui habituksellaankin.

Anssiin törmäsin totta kai lentisparketilla niin, että hän pelasi ja minä katselin katsomosta käsin. Henkilökohtainen tuttavuus syntyi Sääksjärven koulussa joskus 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, kun Iskun maajoukkuesentteri oli pelaamisen ohella topakkana koulunkäynnin ohjaajana.

Anssi oli erään oppilaan henkilökohtainen ohjaaja, ja istui muun muassa minun historian/yhteiskuntaopin tunneillani kehuen, että ”näin aikamiehenä osasi kuunnella opetusta ihan eri malliin kuin yläkoulumurkkuna”.

Lentsikastakin puhuttiin. Varsinkin, kun Sääksin koulussa oli muitakin Iskun huippupelaajia hommissa, kuten Keisalan Timo ja Matti ”Mato” Ollikainen, jotka toimivat ohjaajina. Kahvikupin ääressä etenkin Anssi ja Timo (Mato oli vähemmän turinoinnissa mukana) saivat kuulla kolmossarjan känsäkourapassarilta päteviä ja ennen muuta viiltäviä analyyseja lentopallon peluusta ja etenkin, miten pateriin tullaan ja miten se passataan.

Yksi syvällinen keskustelu käytiin Sääksin punttiksella, kun Anssi oli saanut tarjouksen ulkomailta – Tallinnan Selveristä. Hurmaavan Millan vihille vienyt tuoreehko ukkomies oli juuri tullut isäksi esikoisestaan ja pohti, kuinka perhe-elämä ja pelaaminen ulkomailla luonaisi. Koitin rohkaista häntä lähtemään ja hankkimaan uutta eliksiiriä, mutta elämän realiteetit ja varmaan monet muutkin syyt pitivät huippumiehen koko uransa ajan Suomessa.

Ensiksi kasvattajaseura Lempäälän Jyryssä sitten miehestä pelimiehen koulineessa Iskussa sitten huippumenestyksen niittäneessä VaLePassa ja sen jälkeen LeKissä ja nyt siis Lempo-Volleyssa.

Toukokuun lopussa, vai olisiko ollut jo kesäkuussa, vuonna 2013 rohkaistuin soittamaan Anssille. Kyselin, missä mies meinaa tulevan kauden pelata. Huhut kertoivat, että hän ei jatka enää VaLePassa.

– No, Lempäälän Jyryyn ajattelun mennä lätkimään kolmossarjaa, vastasi Anssi.

– Tule LeKiin. Kaverisi Silpon Saulikin on meillä ja muutama muu kova vahvistus on tulossa ja me pelaamme kakkossarjaa, jossa peli on kovatasoisempaa, houkuttelin.

No Anssi tuli ensimmäisiin LeKin reeneihin, jotka olivat yleisurheilukentällä pidetyt hupimieliset 5-ottelut. Sen päälle saunottiin ja aloitettiin tehdä lempääläistä lentishistoriaa.

Heti ekalla Anssin mukana olleella kakkossarjakaudella tuli nousu ykköseen, kun LeKi löi selkein lukemin Vieska-Volleyn Ylivieskasta kaksiosaisessa karsintapelissä. Anssi huseerasi pääosin edelleen keskimiehenä, mutta silloisen joukkueen johdon ajatuksissa oli, että olisiko Anssista hakkuriksi? En muista tarkkaan, oliko se Tapsa Nyström vai Asseri Lehtonen vai kenties puhuinko itse ensimmäisenä tästä aatoksesta.

Ykkössarjassa kuitenkin Anssi pelasi hakkuria ja kun passariksi tuli hänen toinen lempiviskaajistaan (toinen on eräs Esko) eli Lehden Jukka eli Jugi, alkoi kummulta käydä kylmä tuuli vastustajille.

Kun Anssi sitoutuu, hän sitoutuu. Vain yhdellä vaihteella. Kausien aikana polvet vaivasivat, niitä välillä leikeltiinkin. Joskus ei yhteistyö aina toiminut passareiden kanssa, mutta aina vain Anssi heilui mukana. Ekana reeneissä, ensimmäisenä pukkarista pois ja saunaillassa konkarin esimerkki oli muita velvoittavaa.

Anssiin sopii sananlasku: Vittuilu on välittämistä. Kenelle hän kuittailee eniten, sitä hän myös suuresti arvostaa. Sellaisia pelaajia ovat muun muassa olleet Jugi Lehti ja nykysakista libero Jyri Niemi. Kahdenkeskisissä jutuissa Anssi on edellä mainittua kaksikkoa kehunut, vieläpä epä-Anssimaisen vuolaasti ylisanoja käyttäen.

Anssi on käynyt vuosien aikana jeesimässä VaLePaa useana LeKin-kautena. Aina ja joka kerta proseduuri on mennyt niin, että VaLePasta herrasmies Mauri Esko on soitellut, että ”Onnistuisiko?” ja sen perään Anssin kanssa on mietitty, kuinka homma käytännössä klaarataan. Btw; Myös tällä kaudella Vesasen valkoinen Skoda on nähty VexVe-areenan parkissa VaLePan treenien aikana muutamia kertoja…

Niin LeKissä kuin Lempossakin pelaajaa on suorastaan peräpäästä lykätty, jos hän pääsee eteenpäin. Vaikka aika useinkin Anssin panos LeKille kärsi Vammalan-reissuista, olen ylpeä, että omasta joukkueesta löytyi apu maan huipputiimille. Esimerkiksi Belgradissa ikigubbe Anssi, noin 37vee, hakkuroi VaLePalle Mestareiden cupin jatkopaikan porukkansa ykköstykkinä.

Kun LeKi ja Jyry alkoivat pistää hyntteitä yhteen, oli ”perin selvää”, että Anssin nimi pitää saada uuden seuran pelaajarosteriin. Polvileikkaus piti miehen mielen maissa pitkään ja jurominen uuden sopparin kanssa kesti aikansa heinäkuulle saakka, mutta kun se tapahtui, ei mitään virallisia paperijuttuja tehty. Miehen sana ja miehen sana, ne ovat aina meillä pitäneet.

Anssin kommentti oli puhutteleva: ”Minä annan panokseni uuden seuran alulle parketilla”. Ja sitä hän on antanut tälläkin kaudella. Hakkurihommat ovat menneet fifty-fifty Laineen Henkan kanssa, mikä sopii Anssille hyvin.

Perheenisä, tuore 4kymppinen, lataa juuri nyt hiihtolomalla akkujaan Kuusamossa. Palaa sieltä aikanaan takaisin ja johdattaa Lempo-Volleyn historian ensimmäisiin pleijareihin. Omalla tavallaan. Juurevasti ja kovalla kädellä.

Ilolla, ystävyydellä ja kunnioituksella

Juha Raunio, LeKin ja Lempo-Volleyn ”geeämmä”