Seurablogi

Osa 8: Koronavirus laittaa stopin lentissarjoille 

18.3.2020

Antti Raunio, Lempo-Volleyn tiedottaja ja 1-sarjajoukkueen joukkueenjohtaja

670 artikkelia, uutista, ennakkoa ja raporttia. Tässä vain nettisivut, lisäksi sadat somepäivitykset ja muut. Kauden alusta eli käytännössä uuden seuran julkaisusta 11.5. alkaen viime viikkoon asti. Merkkimäärä varmaan miljoonassa. Karrikoidusti se miljoona tuntia tehtyä seuratyötä Lempo-Volleyn, sen mies- ja muiden joukkueiden puolesta.

Miksi? Jotta kaikki voi päättyä ennen kuin loppuhuipennus voi edes alkaa.

Yritän hieman kuvailla sitä kaksiteräistä miekkaa, jonka koronavirustilanne varmasti monella urheiluseuratoimijalle on aiheuttanut.

Olo on surullinen. Kaikkien aikojen kausi miesten 1-sarjassa, jossa olin todella vahvasti mukana. Saumat olisi ollut mihin vain. Itselläni oli unelma, että useamman vuoden jälkeen pääsisi haastamaan liigajoukkueita karsinnoissa. Sen eteen tehtiin töitä. 

Tunnen sen tuttujen ja tuntemattomien seura-aktiivien tuskan, kun tilaisuus saavutta jotain unohtumatonta jää piippuun. Monella oli samanlainen tilanne kuin meillä, varmasti vieläkin mehukkaampi.

Lisäksi junioreilla useassa ikäluokassa oli mahdollisuus hienoihin loppukausiin. B- ja C-junioreissa usea joukkue olisi voinut edetä SM-finaaleihin. Tein soitto- ja viestikierroksen muutamalle joukkueenjohtajalle ja valmentajalle.

Esiin nousi muutama asia: vanhemmat junnut ottivat tilanteen melko raskaasti, kun pelit päättyivät seinään. Pahimmillaan C-tyttöjen piti matkata Pieksamäellä lauantaina, kun torstaina tuli tieto matkan peruuntumisesta. D-pojat olivat matkalla C-poikien sarjassa Liperiin asti: pitkää pelimatkaa odotettiin isolla innolla. B-tytöissä oli huikea menestyssauma, ja käytännössä viimeinen sellainen junnusarjoissa, sillä A-tytöissä tilanne muuttuu selvästi. 

Nuoremmille junnuille pelien päättyminen ei ehkä aivan yhtä iso asia ole, mutta esiin nousee se, kuinka saadaan liikuttua ja harjoiteltua aikana, jolloin ei ole joukkuetoimintaa ja kunnan liikuntatilat kiinni. Myös Power Cupin tilanne ja sitä kautta Lentopalloliiton taloustilanne nousi puheissa esiin.

Samalla olo itselläni on hämmentynyt. Hämmennys on sekoitus surua ja realismia. Realismi on omassa ajattelussa tullut surun ohella vahvasti läpi. Realismilla tarkoitan sitä, että päätös oli pakko tehdä. Koska kyse on jostain paljon isommasta kuin muutamasta lentopallopelistä. Tajuaa, että asialle itse ei voi mitään. Ei mitään. Se vetää nöyräksi asian edessä. Kun lukee uutisia ja sulkuja isoista ammattilaissarjoista, voi todeta, että lentopallosarjat Suomessa ovat pientä leikkiä. Se tuo hämmennyksen mutta helpotuksen. Näin piti toimia. 

Myös junnujoukkueiden kanssa puhuessa sama nousi esiin: nyt täytyy rauhassa seurata tilannetta, keskittyä oman perheen ja yhteisöön tilanteeseen ja tarkastella lentopalloa taas, kun on sen aika. Tilanne ymmärretään täysin.

Toivoin viime viikolla, kun samantyylisen tekstin julkaisin Facebookissa, että urheilumaailma olisi näyttämässä esimerkkiä, koska eihän urheilu ole lopulta mitään isompaa, vaan pieni osa kokonaisuutta. Onnekseni se on toteutunut hyvin, ja lähes jo koko urheilumaailma on kiinni.

Ja aina on seuraava kausi. Silloin taas voi käydä unelmat toteen.

PS. Muutama hyvä kirjoitus urheilun ja urheiluseurojen tilanteesta ja koronasta loppuun linkeiksi.

Olympiakomitea: Seuratoiminta ja koronavirus (17.3.)

Ilta-Sanomat: Urheilun koronapommi tikittää Suomen haavoittuvassa junioriurheilussa – laskun maksaminen kestää vuosikymmeniä (17.3.)

Ilta-Sanomat: Urheilu on ollut mallioppilas koronaviruksen torjunnassa – muutamaa mätää omenaa lukuun ottamatta (16.3.)

Ilta-Sanomat: Olympialaisista uhkaa tulla viruslinko ja ruumiiden tuottaja – kisat on siirrettävä! (17.3.)


Osa 7: Rahastonhoitajan terveiset

5.2.2020

Päivi Jokinen, Lempo-Volleyn rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen

Urheiluseurassa on erilaisia rooleja: puheenjohtaja, valmentaja, pelaaja, huoltaja, kahvinmyyjä… Yksi tärkeimmistä on rahastonhoitaja. Lempo-Volleylla on seuran rahastonhoitajan lisäksi jokaisella joukkueella oma rahastonhoitajansa. He tekevät todella tärkeää työtä, jotta harrastaminen on mahdollista ja joukkueen tai seuran varat riittävät ja ne käytetään oikein.

Otetaan selvää, mitä kaikkea rahastonhoitajan tehtäviin kuuluu.

Seuran perustamisen alkuvaiheissa päädyttiin taloushallinnossa käyttämään Netvisor-ohjelmistoa. Seuralla avattiin yksi yhteinen pankkitili, jota hallinnoidaan tuon ohjelmiston avulla. 

Netvisorissa jokaiselle joukkueelle on luotu oma kustannuspaikka ja joukkueiden varoja hallinnoidaan näiden kustannuspaikkojen avulla. Jokaisella joukkueella on oma rahastonhoitaja ja oma talous. Järjestelmän käyttöönottovaiheessa työtä oli paljon. Piti luoda yhtenäiset käytänteet seuralle rahastoinhoitajien tehtävien tueksi ja ohjeistukset ohjelmiston käyttöön, käydä itse kouluttautumassa ohjelmiston käyttäjäksi ja kouluttaa joukkueiden rahastonhoitajia.

Joitain käytänteitä on muutettu tai täsmennetty matkan varrella, kun käytäntö on meitä opettanut. Tarpeen mukaan voidaan edelleen käytäntöjä muuttaa.

Halpa tämä ohjelmisto ei ole, mutta sen avulla seuran rahaliikenne on läpinäkyvää ja kirjanpito pysyy koko ajan ajantasalla. Kaikki kirjanpidon materiaali on sähköisessä muodossa, ja voimme lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja. Sähköisyys oli yksi hallituksen kestävämmän tulevaisuuden periaatteista, että paperia kuluisi mahdollisimman vähän seuran hallinnossa.

Jokainen rahastonhoitaja pystyy näkemään koko seuran tilanteen tai yksittäisen joukkueen tilanteen, ja kaikista tapahtumista jää merkki järjestelmään. Toisen joukkueen rahoja ei siis pysty käyttämään niin, etteikö tiedettäisi kuka näin tekee. Joukkueiden rahat ovat siis hyvässä turvassa.

Kauden edetessä, Netvisorin tullessa tutuksi ja käytänteiden selkiydyttyä ovat rahastonhoitajan tehtävät koko ajan vähentyneet ja rutiinien kautta helpottuneet.

Sähköiset laskut ohjaan oikealle rahastonhoitajalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Pääsääntöisesti nämä ovat yksinkertaisia juttuja, lasku on jollekin tietylle joukkueelle osoitettu. Kunnalta tulevat salimaksut sen sijaan työllistävät vähän enemmän.

Esimerkiksi kun koko seuran koko syksyn salimaksut tulivat yhtenä laskuna, laskurivejä oli 122 kappaletta. Jokainen rivi piti osoittaa oikealle joukkueelle, ja joukkueiden rahastonhoitajat tarkistivat laskun omalta osaltaan. Onneksi kuntaan on hyvin ilmoitettu, mikäli salivuoroja on peruttu tai niitä käyttää toinen joukkue. Se, että lasku saadaan kunnalta sähköisenä, helpottaa tuota tarkistamista ja laskurivien kohdistamista oikealle joukkueelle. Luultavasti se helpottaa myös kunnan laskutusta, kun kaikki Lempo-Volleyn salimaksut saa laittaa samaan laskuun ja osoitteeseen. Toimii paremmin kuin entiset paperilaskut lukuisiin osoitteisiin.

Joukkueet hoitavat itsenäisesti omat varojen keräämiset ja laskunsa. Juniorijoukkueilla on muutamia yhteistyökumppaneita ikäluokasta riippuen ja miesten edustusjoukkueilla jo selvästi enemmän.

Kirjanpitäjän kanssa on yhteydenpitoa lähes viikoittain, mutta kun joukkueiden rahastonhoitajat informoivat kirjanpitäjää omista tapahtumistaan, ei sieltäkään suunnasta juuri tule kyselyjä.

Lempo-Volleyn seura-aktiivi Tiina Kaikkonen tekee kuukausittain ison työn, kun hän hoitaa tuomareiden palkanmaksun sekä hoitaa verot ja tulorekisteri-ilmoitukset. Esimerkiksi tammikuussa maksettiin palkkioita 13 eri tuomareille. Kotipelin tai -turnauksen jälkeen joukkueenjohtaja tai joku muu joukkueen vastuuhenkilö lähettää sähköpostilla kuvan tuomarin antamasta laskusta ja verokortista (ellei se meillä jo ole). Joukkueiden ei tarvitse tehdä muuta.

Toisinaan mietin, mihin saappaisiin sitä onkaan tullut hypättyä, mutta tämä Netvisorin käyttö helpottaa tuota tuskaa. Seuran tilikausi mukailee sarjakautta ja päättyy kesäkuun lopussa. Tilinpäätöstä tehdessä sitten nähdään, miten hyvin valittu järjestelmä palvelee ja helpottaa meitä myös siinä aiheessa.

Osa 6: Ensimmäinen pelikausi käynnissä uudessa hienossa seurassa

30.12.2019

Harri Montonen, Lempo-Volleyn puheenjohtaja

Tähän alkuun heti, hienosti on mennyt. Olen kauden edetessä entistä vakuuttuneempi, että tämä lempääläläisten lentopalloseurojen yhdistäminen olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Kaikki lempääläläiset lentopallotoimijat toimivat nyt yhden seuran eteen yhdessä, yhteen hiileen puhaltaen. En keksi ainuttakaan asiaa, miksi olisi kannattanut jatkaa edelleen kahdella seuralla. Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämökin sanoi ”kyllä” yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle, puheessaan seuran avausottelussa kauden alussa. Olen suorastaan nauttinut katsella pelejä, turnauksia ja harjoituksia, kun kaikki seuran aikuispelaajat, sekä poika- ja tyttöjuniorit pelaavat samanlaisessa yhtenäisessä peliasussa ja yhden seuran väreissä, iloisella ilmeellä.

Paljon tehtiin töitä kulisseissa, että uuden seuran ensimmäinen pelikausi saatiin käynnistymään kaikkien joukkueiden osalta. Joukkueita on muuten yhteensä peräti 32. On siinä paljon pelaajia ja taustajoukkoja liikuteltavana. 

Haluankin tässä kiittää kaikkia seuratoimijoita, jotka vapaaehtoistyöllään tekevät tämän kaiken mahdolliseksi. Ilman teitä homma ei olisi mahdollista ollenkaan. Seuran tiedottaja Antti Raunio on laittanut sosiaalisen median suorastaan soimaan, laadukasta juttua tulee solkenaan ja Lempo-Volley seurana tunnetaan ympäri Suomen jo nyt, alle vuoden ikäisenä. Luet juuri seuran historian ensimmäistä kausijulkaisua, joka on erittäin pitkälti myös Antin käsialaa. Edustusjoukkueen manageri Juha Raunio, muut taustajoukot ja koko edustuksen valmennustiimi päävalmentaja Esa Kunnarin johdolla ovat tehneet hienoa työtä ja Lempo-Volley johtaakin miesten 1-sarjaa tällä hetkellä. Millaisen huipennuksen tämä edustusjoukkueen kausi saa sitten keväällä? Se jää nähtäväksi ja tätä odotetaan koko Lempäälän kunnassa mielenkiinnolla.

Vaikka seurojen yhdistymisprojektin aikana valmisteltiin huolellisesti uudelle seuralle toimintamallit, toiminnan vuosikellot ja juniorivalmennuslinjaukset, niin silti uuden seuran toiminta on ollut meille kaikille uuden opettelua ja eteen on tullut joitakin tilanteita, joihin ei ole aikaisempaa linjausta tai toimintatapaa. Näistä kaikista olemme selviytyneet yhdessä hienosti ja seurojen yhdistymisestä johtuvia ongelmia ei ole ollut. Kerron kuitenkin tässä nyt avoimesti, että osa juniorijoukkueista joutui kärsimään peliasustetoimittajan hitaudesta kauden alussa, mutta haluan tulkita tilanteen niin, että tämä harmittava tapaus olisi voinut käydä myös vanhemmalle lentopalloseuralle.

Haluan tässä myös kertoa, että seuraavat kaksi keskisuurta ponnistusta seuralta ovat junioreiden talvilomaleirin järjestelytyöt, sekä tehdä järjestelytyöt perinteiseen kesän Power Cup-turnausmatkaan. Tämä uutuus eli talvilomaleiri junioreille tuli mahdolliseksi naapuri Akaa-Volleyn liigajoukkueen ja Pirkanmaan Osuuskaupan yhteistyön avulla.

Lentopallon kenttäväen havaintona kerrottakoon, että lentopalloliiton tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Sivusta seuranneena: on pidetty YT-neuvotteluja, säästöjä joudutaan hakemaan leikkaamalla kuluja, nyt viimeisimpänä perinteisen Kiila-lehden lopettaminen. Liiton uuteen strategiaan on nostettu hieman huolestuttavasti uutuutena lumilentopallo. Lentopalloliiton päättäville paikoille ei löydy uusia uudistushenkisiä tekijöitä ja vanhat päättäjät valitaan pitkälti uudelleen. Tämä kaikki johtaa väistämättä ajatukseen, että lentopalloseurojen pitää ottaa jatkossa entistä isompaa roolia lentopallolajin kehittämisessä Suomessa. Lentopalloakatemiat pyörivät entistä enemmän tulevaisuudessa seurojen organisoimana, eikä niinkään lentopalloliiton hoteissa.

Ja palataan vielä Lempo-Volleyn asioihin, eli nyt kun seurat on saatu yhdistettyä ja perustoiminta ja arki pyörii seurassa hyvin, niin alamme keskittyä enemmän toiminnan jatkokehityspuoleen. Lempo-Volleyn hallitus tulee tekemään kevään ajan valmistelutöitä liittyen seuran toiminnan kehittämiseen, jolle haetaan valtuudet seuran kevätkokouksessa toimintasuunnitelman muodossa.

Ja lopuksi haluan toivottaa lentopalloväelle oikein rauhallista joulua ja oikein hyvää tulevaa lentopallovuotta 2020.


Blogikirjoitus julkaistu myös Lempo-Volleyn kausijulkaisussa 2019 Puheenkohtajan palsta -kirjoituksena. Voit lukea kausijulkaisun täältä:

Osa 5: D-pojat katsovat tulevaisuuteen

1.10.2019

Jonna Korkola, D-poikien joukkueenjohtaja

Ollaan hiljaa ja kuunnellaan – keskitytään siihen mitä valmentaja opettaa ison kentän pussipuolustuksesta.

Tämä mielikuva kertoo paljon D-poikien 12 pelaajan joukkueesta ja heidän valmentajastaan, Pasi Korkolasta. Taitoja ja oppeja rakennetaan pitkäjänteisesti ja katse pidetään tulevaisuudessa.

Kaudella 2019-20 Lempo-Volleyn D-pojat pelaavat aluemestaruussarjaa kahdella joukkueella: Lempo-Volley Sininen ja Musta. Päävalmentaja Korkolalla on valmennustiimissä apunaan Verjo Tüür sekä Jouni Huttunen. Pelaajarosterit vaihtelevat turnauksittain sääntöjen sallimissa puitteissa ja kauden aloittavaan tasonmittausturnaukseen lähdettiin tasapäisillä joukkueilla. D-poikien AM-sarjaan on ilmoittautunut yhteensä 28 joukkuetta, jotka ottavat mittaa toisistaan yhdeksässä turnauksessa kauden aikana. Lounais-Suomen alueella pelataan D-pojissa vain AM-sarjaa joukkueiden vähyyden takia; tyttöjen AM-sarjasta poiketen poikien pelit pelataan neljällä kenttäpelaajalla, minikentällä.

Ja tästä päästäänkin siihen, kuinka valmentaja pitää katseen tulevaisuudessa – D-pojat eivät vielä ikäluokkansa turnauksissa pelaa kuudella kenttäpelaajalla, mutta taitoja on jo alettu opettelemaan syksyn treeneissä, koska suurin osa joukkueen pelaajista vanhenee ensi kaudella C-ikäisiin. Korkola sijoittaa pelaajia yksi kerrallaan isolle kentälle ja kertoo samalla mitä kullakin paikalla pelaavan pelaajan tulee huomioida puolustustilanteessa. Pojat kuuntelevat tarkkaan ja imevät itseensä oppia silmin nähden innokkaina – kuudella pelaajalla pelaaminen tuo aivan uutta näkökulmaa lentopalloon. Kun pallo otetaan harjoitteeseen mukaan ja teoria viedään käytäntöön, treeniaika kuluu kuin siivillä.

Uusi kausi uuden seuran alla aloitetaan vanhalla porukalla – pelaajat, valmentajat, jojo ja perheet ovat tuttuja edellisiltä vuosilta. Ainoa asia, joka tuntuu muuttuneen kesän aikana, on se, että pelaajat ovat kasvaneet pituutta. Joukkue koostuu kahdeksasta 2007 vuonna syntyneestä, kolmesta 2008 ja yhdestä 2009 vuonna syntyneestä pelaajasta. Vaikka pelaajat ovat suhteellisen rauhallinen porukka treeneissä, ei heiltä kuitenkaan puutu voitontahtoa – peleissä puhalletaan yhteen hiileen ja tsempataan kaveria – ja se on ehdottomasti tämän porukan vahvuus.

D-poikien treenejä ja pelaamista on riemastuttavaa seurata. Jopa niin, että joukkueenjohtajana en malttaisi olla treeneistä pois kuin vain äärimmäisessä hädässä ja siksi olenkin tuttu näky kentän laidalla palloja keräilemässä.

Osa 4: Kapteenin terveiset lempääläiselle lentisyleisölle

14.9.2019

Jyri Niemi, Lempo-Volleyn edustusjoukkueen kapteeni

Valmistautuminen kauteen on lähtenyt käyntiin sähäkästi. Hakkarissa on tehty kovasti töitä ja alkukauden harjoituspelejäkin on pelattu, ja porukka alkaa olemaan kovassa tikissä. 

Lempon joukkue on tällä kaudella todella vahva valmennusjohdosta ja staffista lähtien. Odotan joukkueelta hyvätasoista ja taistelevaa lentopalloa kovatasoisessa 1-sarjassa. 

Yritän sytyttää joukkuetta ja yleisöä tuomalla kentälle positiivista energiaa ja periksiantamattomuutta – eli niin sanotusti kypärä päähän ja kaivuuhommiin. Jospa parin puolustuspallon haussa pääsisi moikkaamaan yleisöäkin lähietäisyydeltä. 


Kapteenistoon pääsy oli todella iloinen yllätys ja sillä on itselle todella suuri merkitys. Sauli (Silpo) näytti viime vuonna hienoa esimerkkiä kapteenina toimimisesta, eli isot saappaat on täytettävänä meikäläisen pienillä jaloilla.  Mutta onneksi kapteenistossa saa uurastaa kunnon sotureiden (Anssi Vesanen, Tomi Rumpunen, Teemu Koivunen) rinnalla.

Tähän loppuun nöyrä toive: olisi mahtavaa nähdä pelipäivänä yleisössä paljon niin tuttuja kuin uusiakin kasvoja – ota siis kaverisikin mukaan kannustamaan Lempo Volley mahdollisimman pitkään kevääseen! Nähellään Hakkarissa!

#allgoodeverything

Jyri Niemi #7

Kuvassa 1-sarjajoukkueen kapteenisto Anssi Vesanen (vas.), Jyri Niemi ja Teemu Koivunen. Tomi Rumpunen puuttuu kuvasta.

Osa 3: Millainen reissu tulee Lempo-Volleyn ensimmäisestä kaudesta?

23.8.2019

Juha Raunio, Lempo-Volleyn edustusjoukkueen manageri

Ajatusta Lempäälän Kisan ja Jyryn välisestä fuusioseurasta on heitetty ilmaan jo vuosikymmenet sitten. Aluksi kepeinä kokkapuheina, sittemmin jo vakavampinakin pohdintoina.

Esimerkiksi, kun 90-luvun lopulla Jyry pelasi Tapani Nyströmin johdolla ykkössarjaa ja Kisa kolmossarjaa, oli yhteispeli joukkueiden tasolla hyvää. Ilari Jokinen ja Mika Peltola etunenässä kävivät jeesimässä Kisaa ja sen ajan Kisa-tähdet Mikko Kurkioja ja Juha Tulonen puolestaan olivat loppupeleissä Jyryn vahvistuksina.


Aikaa kuitenkin kului ja vettä virtasi Herralankoskessa yhdistymisasioiden tiimoilla, kunnes menneenä keväänä yhdistyminen tuli toteen. Uuden ja toivottavasti uljaankin Lempo-Volleyn eteen on nyt paiskittu melkomoisesti töitä menneet kuukaudet.

Paljon on ollut kantoja kaskessa, mutta kuitenkin enemmän ilonpisaroita. Tukijat ovat 90 prosenttisesti olleet suopeita ja moni paikallinen sponsori kiitellyt uudesta yhteispelistä.

Mikä hienointa: puhelimet ovat pelaajien taholta pirisseet ennätystahtiin. Kiinnostusta uutta seuraa kohti on ollut paljon ja jo nyt uskaltaa sanoa, että tuleva ykkössarjajoukkue on hyvin lähellä kautta aikojen parasta lempääläistä lentiksen miesjoukkuetta. Myös kakkossarjan kakkosjoukkue on nuoruuden raisuudella täytetty sakki, joka pärjää varmasti omalla levelillään.

Ykkössarjan tavoite on virallisen maltillinen: pudotuspeleihin pääsy eli sijoittua 11 joukkueen sarjassa kahdeksan sakkiin. Joukkue ja taustat tietävät, että se ei ole kuin minimimaali. Saumat ovat mihin saakka vain, jos toki on oltava realisti. Kovia sakkeja ykkössarjassa on ympäri maata Turusta alkaen ja jatkuen Tampereen kautta Kyyjärvelle ja Savoon.

On hienoa, että pienistä vammoistakin kärsineet ikonit Anssi Vesanen ja Sten Kruuda ovat matkassa edelleen mukana. He olivat Sauli Silpon, Jussi Niemen, Toni Laineen, Jukka Lehden, Ossi Vesasen ja Tommi Roinisen kanssa nostamassa lempääläistä lentisbuumia viitisen vuotta sitten.

Se, mitä taustaköörin päänaatikkana uskaltaa luvata on se, että joukkue pelaa värikästä lentopalloa. Yrittää joka paikassa ja osaava sekä intohimoinen valmennussakki Esa Kunnarin johdolla piiskaa kentän laidalta positiivisella draivilla miehistöään.

Toivon, että yleisö löytää entiseen malliin tai itse asiassa vieläkin runsaammin Hakkariin. Vuosien ajan Hakkari on ollut monien sakkien mielivierassali. Koska yleisö on iholla, ja yleisö luo fiilistä. Lippujen hinnat on pidetty entisellään (7/5€), tulkaa lippukassan kautta ja tuokaa kaverinnekin.

Lempo on lempeä, mutta vastustajana lempomaisen ilkeä!

Osa 2: Jyväskylän Yhteispeliturnauksesta Rovaniemen Poweriin 

5.6.2019

Jani Huurne, Lempo-Volley edustus ja C-06 tytöt

1985 järjestettiin ensimmäinen lentopallojunioreiden suurturnaus Jyväskylässä.Ensimmäiset vuodet Yhteispeliturnauksen nimellä kulkenut keräsi tuolloin 109 joukkuetta. Yksi niistä LeKin D-pojat. Vesisateisella Hippoksella pelaili allekirjoittaneen lisäksi Salosen Petri, Ollilan Mika, Ollosen Tero ja Rinteen Marko. Oli meitä varmaan muitakin ja taisi olla Lempäälästä C-ikäisissä tyttö- ja poikajoukkueetkin.

Nyt kun ajelen kohti Rovaniemeä ja Power Cupia 2019, turnaus on kasvanut 900 joukkueen ja 7 000 pelurin mammutiksi. Kaikkiaan turnauksessa vierailee 10 000 lentiksen ystävää.

Lempäälästä 700 kilometrin päähän matkaa 14 joukkuetta LeKin ja Jyryn nimissä pitkästä valmistautumisjaksosta johtuen. Aloitettiinhan turnaukseen valmistautuminen keskusteluissa jo Kuopion Powerissa kesäkuussa 2018. Lempon-Volleyn värit ja logo tulevat kyllä näkymään ainakin pelipaidoissa sunnuntaina.

Rovaniemellä Poweria pelattiin viimeksi 2005 kesäkuussa. Vierailin tuolloin sunnuntaina turnauspaikalla kevyessä lumisateessa. Kylmä vesi ja lumi eivät kuitenkaan pelaajien tunnelmaa latistaneet, toisin kuin pelastusviranomaiset muutama vuosi sitten Lahdessa. Menivät keskeyttämään pelit, kun ambulanssit loppuivat helteessä uupuneiden pelureiden kuskaamiseksi. No, tätähän on Suomen kesä. Nyt onneksi odotettavissa on mukavan kesäistä säätä Rolloonkin loppuviikoksi.

Ihan pikkuprojekti ei tietenkään järjestäjille ole, 300 kenttää, 5 000 peliä, 55 000 ruoka-annosta muun muassa. Mutta ei se sitä ole myöskään matkaan lähteville seuroille. LeKistä onneksi löytyy Rajalan Jukka loistavine excel- ja googledocs-taitoineen. Jukka o tehnyt taas huikean työn reissun eteen. Syksyllä ennakkotietojen keräys, tarjoukset bussiyhtiöistä Lempäälässä ja Rovaniemellä, VR:ltä ja parista lentoyhtiöstä. Sitten hinnat ja matkavaihtoehdot jakoon, vastaukset exceliin, niin ja vielä liput ennakkovaraukseen. Huh, olis jääny itseltä tekemättä.

Jaa mikä oli lopputulos, lähes kaikki matkustaa junalla Tre-Rovaniemi, vaihtohässäkkä tietenkin Oulussa. Joku menee matkailuautolla ja itse ajelen pakulla peräkontissa taukotelttoja, palloja ja pulloja. Takaisin palaillaan samoin, paitsi lisäksi joku joukkue lentää Helsinkiin ja junailee Lempäälään, huh. Vaihtoehtoja riittää. Kiitos Jukka loistavasta työstä. Ilmeisesti junan vaihto Oulussa on juuri sujunut onnistuneesti.

Silti kaiken tämän arvoista maailman suurin lentis junioriturnaus on!  Enää 570 km ja perillä Rovaniemellä. Huomenna torstaina klo 12, 300 palloa ilmaan Hornettien säestämänä, menee jo kylmät väreet valmiiksi.

Osa 1: Kaikki alkaa syntytarinalla 

11.5.2019

Antti Raunio - Lempo-Volleyn tiedottaja ja 1-sarjajoukkueen joukkueenjohtaja

Kalevala. Raamattu. Jopa Taru sormusten herrasta -elokuvat. Sekä Lempo-Volley.

Mitä yhteistä näillä kaikilla on? Alku.

Jokainen alkaa syntytarinalla, mistä kaikki alkoi. Kalevalassa on Sotkan muna, Raamatussa Aatami ja Eeva. Taru sormusten herrastakin aloitetaan kertomalla sormusten syntymisestä. Ja Lempo-Volleyn tarina on aloitettu erilaisilla kertomuksilla, kuinka uusi lentopalloseura on syntynyt ja synnytetty Lempäälään alkuvuonna 2019.

Olet ehkä seurannut syntytarinaa launtaina katsomalla seuran julkistamistilaisuutta. Tai mahdollisesti löytänyt uudet kotisivut ja tutustunut sitä kautta uuden seuran syntyyn. Tai olet seuratoimija, ja sisäpiirissä kokenut, millainen synnytysprosessi on oikein ollut.

Miksi kaikki tarinat sitten alkavat jonkinlaisella alkukertomuksella?

Koska ihmistä kiehtoo kysymykset miksi ja miten. Onko olemassa mitään mielenkiintoisempaa, kuin saada tietää, kuinka maailma on luotu? Samalla tapaa haluat varmasti saada selville, miksi ja miten Lempo-Volley on perustettu.

Olemme pyrkineet vastaamaan siihen haluun mahdollisimman monipuolisesti. Pyrimme julkaisemaan kotisivuillamme ja sosiaalisen median kanavillamme mahdollisimman paljon tietoa jo heti seuran julkaisupäivänä kuin vain mahdollista. Se palvelee tiedonjanoa ja avoimuutta.

On vielä joitain asioita, joita ei pysty julkaisemaan. Esimerkiksi ensi kauden joukkuekoostumus. Vaikka nyt jo on selvillä paljon joukkueita ja niissä toimijoita, on parempi kertoa niistä vasta, kun tiedot ovat varmoja ja joukkue varmasti syntyy.

Kotisivuilta löydät paljon tarpeellista tietoa. On erilaisia yhteystietoja, historiaa, uutisia, kesän beach volleysta paljon tietoa. Jos jokin asia askarruttaa, kysy! Lisäksi olemme heti laittaneet alulle sosiaalisen median toiminnan, mikä on nykyään todella tärkeä asia urheiluseuran viestinnässä. Haluamme kuitenkin muistaa myös heitä, jotka eivät somen pyörteissä ole, ja siksi informatiiviset kotisivut ovat tärkeä asia.

Syntytarinan kertominen on tärkeää, jotta tulevalla toiminnalle on pohjaa. Mistä me tulemme, keitä me olemme. 

Syntytarinan lisäksi on tärkeä saada tietoa, mitä arjessa tapahtuu, kun kasvu alkaa syntymisen jälkeen. Siihen olemme perustaneet Seurablogin. Tämä kirjoitus on myös Seurablogin syntytarina ja sen ensimmäinen osa. Tarkoitus on tasaisen epätasaisesti, että seuran eri toimijat, hallituksen jäsenet, valmentajat, pelaajat, seuratoimijat, avaavat täällä arkeaan ja toimintaansa. Päästävät teidät askeleen lähemmäs, mitä seuran sisällä tapahtuu.